perjantai 3. lokakuuta 2014

Tavoitteen asettamisen vaikeudesta

Tavoitteen asettaminen on vaikeaa. Tähän tulkintaan päätyy, kun tarkastelee tutkimussarjamme (Strategisen hyvinvoinnin johtaminen 2009-14) tuloksia. Tämä vaikeus koskee se yleensä tavoitteiden asettamista, että eri osa-alueiden tavoitteiden konkreettisuutta.

Vuosina 2009-14 tavoitteen strategiselle hyvinvoinnille (työhyvinvoinnille) on asettanut 30-43 % organisaatioista- Luku on jatkuvasti noussut, mikä on positiivista. Mutta se on edelleen pieni – miksi yli puolet organisaatioista EI ASETA TAVOITTEITA työhyvinvointityölleen? Tavoitehan antaa suunnan ja maalin koko työlle! Osin voi olla kyse käsitteellisestä epäselvyydestä – tutkimuskyselyssä kysymys kuului tänä vuonna tarkalleen näin: ”Onko yrityksessänne asetettu työhyvinvoinnille kirjalliset tavoitteet?” ja vastausvaihtoehtoja oli kaksi: ”kyllä on tavoitteet” ja ”ei ole kirjallisia tavoitteita”. Ei pitäisi olla kovinkaan epäselvää.

Organisaation henkilöstömäärän suhteen tavoitteen asettaneiden osuus kasvoi – pienistä alle 50 henkilön organisaatioista tavoitteen asetti noin 20 %, keskisuurista (50-249) noin 40 % ja suurista (yli 250 henkilöä) noin 60 %. Vuosittainen kehitys näkyy kuvasta 1.


Kuva 1. Strategiselle hyvinvoinnille tavoitteen asettaneiden organisaatioiden osuus vuosittain eri yrityskokoluokissa.




















Yleisen tavoitteen asettamisen ohella VIELÄ TÄRKEÄMPI ON TAVOITTEEN KONKREETTISUUS. Tätä konkreettisuutta on kartoitettu eri osa-alueiden tavoitteiden osalta lisäkysymyksellä, joka on selvennyksineen seuraava: ”Miten konkreettisia ovat organisaatiossanne asetetut työhyvinvoinnin TAVOITTEET eri osa alueilla? Sanallisella tavoitteella tarkoitetaan kuvailevaa tavoitetta, esim. "laatu paranee selkeästi". Numeraalinen tavoite on taas tarkempi, esim. "laatuindeksi paranee 3,8:sta 4,1:een". Ja vastausvaihtoehdot olivat ”ei tavoitetta”, ”sanallinen / laadullinen tavoite” ja ”määrällinen / numeraalinen tavoite”. Nämä kysyttiin siis erikseen kymmeneltä strategisen hyvinvoinnin osaa-alueelta, koska tavoitteiden erot ovat hyvin tyypillisiä eri osa-alueiden välillä.

Yksi elementti tavoitteet konkreettisuudessa on sen mitattavuus ja seuranta. Jos tavoite on määrällinen (esimiestyön kokemus nousee 3,6:sta 3,9:ään), on sen mitattavuus ja seuranta mahdollista. Voidaan iloita tavoitteeseen pääsemisestä tai pohtia miksei siihen päästy. Kuva 2 kertoo tylyä tarinaa – tavoitteiden asettaminen on melko heikossa jamassa.

Kuva 2. Määrällisen tavoitteen asettaneiden organisaatioiden osuus vuosina 2010-14 niiden organisaatioiden osalta, jotka ovat työhyvinvoinnille tavoitteita asettaneet (34-43% organisaatioista).


  
Kuvassa 2 on poimittuna puolet kysytyistä osa-alueista, kaikki osa-alueet käsittävä kuva on tutkimusraportin kuva 8 sivulla 20 – lataa raportti blogin alalaidan linkistä. Kuvasta 2 nähdään yksi positiivinen tulos – sairauspoissaolojen tavoitteiden konkreettisuus on nousussa – nyt jo 68 % organisaatioista asettaa määrällisen, mitattavat tavoitteen sairauspoissaoloille- Loput neljä tulosta ovat sitten vähemmän positiivisia. Ilmapiirin ja yhteishengen kehittämisessä määrällinen tavoite on n. 30 %:lla organisaatioista ja suunta on ylöspäin. Lähiesimiestyön kehittämisessä määrällisen tavoitteen asettaneiden osuus on noussut 20 %:iin, osaamisen kehittämisessä ollaan laskusuunnassa 18 %:n paikkeilla ja työn sisällön kehittämisen osalta vain muutama organisaatio sadasta asettaa määrällisen, mitattavan tavoitteen.

Kuvan 2 neljä kehnoa tulosta on saatu strategisen hyvinvoinnin tärkeillä osa-alueilla. Ilmapiiri ratkaisee paljon työviihtyvyydestä, esimiestyö on tärkeintä, Suomi menestyy osaamisen kautta – ja työtä on tuunattava. Hyviä ajatuksia, mutta näiden tulosten mukaan vain kevyttä puhetta. Yksi erittäin mielenkiintoinen seikka on osaamisen kehittämisen tavoitteiden konkreettisuus – vain 18% tavoitteita asettaneista on tehnyt sen oikein – kaikkien organisaatioiden joukosta tämä tarkoittaa 8 %:n osuutta. Olisiko tällä yhteyttä koulutukseen panostettujen eurojen laskun kanssa? Palaan tähän tulevissa blogeissani!
 
Lataa tutkimusraportti: www.terveystalo.com/tyohyvinvointi
 
 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti